maanantai 18. heinäkuuta 2016

Salo Riders Trophy 2016

   8-9.7 kävimme Salon Ratsastuskeskus Merlizissä kisoissa. Mukaan lähti vain Zsa, sillä Sagan kanssa edeltävän tiistain treenit eivät menneet ihan suunnitelmien mukaan...

   Perjantaina oli ensimmäisenä vuorossa 110cm luokka arvostelulla A.2.0. Tämä sopi meille vallan mainiosti, sillä rata ei kuitenkaan ollut liian pitkä, mutta sain kuitenkin Zsaahan hyvän tuntuman seuraavaa luokkaa ajatellen. Rata oli kiva ja simppeli. Kakkoselle en tehnyt ajoissa päätöstä että otanko puolipidätteellä kahdeksan askelta vai annanko kenties sujua seitsemään. Tulos oli se, että jäin kakkosesta kauas ja laitoin liian paljon painetta Zsaahan, jolloin se lähti esteen jälkeen. Veti aikamoisen pukin, mutta onneksi pysyin kyydissä ja pääsimme jatkamaan matkaa. Jouduimme pois linjalta ja hävisimme aikaa. Loppurata oli kuitenkin hyvä ja sijoitus tuli!

Kaikki postauksen kuvat ovat lauantailta.


   Olin iloinen siitä että sain turhat energiat Zsaasta pois ennen 120cm luokkaa. Luokka mentiin arvostelulla 367.1. Tämä on varmaankin lempiarvosteluni Zsaan kanssa, koska ensiksi voin ihan rauhassa yrittää tasaista, puhdasta rataa, ja vasta sen jälkeen mennä aikaa, jos heppa tuntuu hyvältä.

    Zsa oli skarppi läpi koko radan ja teki hyviä hyppyjä. Maltoin hyvin odottaa, vaikka paikka olisikin osunut vähän pohjaan, enkä "leiskauttanut" Zsaata hyppyyn. Yksi kuuden askeleen linja jäi ahtaanpuoleisemmaksi, mutta zsa hoiti homman hienosti. Teimme nolla-nollat, ja ihan kelpo ajalla sijoituimme näin kahdeksanneksi! Luokassa oli 54 lähtöä.

   Lauantaina luokkamme oli vasta illalla. Päivä oli kuitenkin ollut todella lämmin ja niin opli vielä viimeisen luokan aikana! Harvemmin menee T-paidassa kisoissa.

    Ajoimme kisoihin edes-takas. Kävimme aamulla taluttamassa heppoja ja ratsastin Sagan ennen kisoihin lähtöä. Se liikkui tosi hyvin!

   Lauantaina luokka oli 125cm arvostelulla vaikeutuva ratsastus, ja viimeisenä esteenä sai valita, että meneekö normaalin okserin vai jokeri-esteen. Jokeri oli kapea nousuokseri, jonka puomit olivat suorilla kannattimilla. Luokassa sai pisteitä jokaisesta puhtaasti ylitetystä esteestä, ja jokerista sai tuplapisteet. Jos jokerin tiputti, sai -20 pistettä. Radassa oli vain yksittäisiä esteitä.

   Rata meni ihan hyvin. Neloselle jouduimme vähän kauas ja yritin sen jälkeen kääntää tiukemman tien vitoselle. Zsa veti pään alas ja yritti taas jotain pukkeja. Sain kuitenkin Zsaan pään aika nopeasti takaisin ylös. Zsan keskittyminen jotenkin herpaantui ja rytmi katkesi, joten saimme vitosen alas. Puomi oli tällä kertaa meidän molempien. Tämän puomin jälkeen Zsa veti vähän herneen nenään ja lähti. Kutonen tuli aika nopeasti vitosen jälkeen ja en saanut tasapainoa ajoissa takasin ja lankkupysty tuli alas. Kutosella unohdin, että rata jatkui vasemmalle, ja käänsin nopean käännöksen oikealle! Hyvä käännös sinäänsä...
Tässä viides este joka tuli alas





   Olisin voinut hyvinkin jatkaa seiska-muurille oikealta. Tätä en kuitenkaan tajunnut kun vasta radan jälkeen, kun äiti muistutti minua. Tein siis voltin, jolloin leikkasin tieni ja sain -4 pistettä. Loppurata meni tosi tasaisesti! Ysin jälkeen päätin muuttaa suunnitelmiani ja tulla jokerin, joka olisi helposti voinut tippua. Sen yli Zsa kuitenkin lensi, ja saimme kuitenkin kasaan ihan kelpo pisteet: 50/65. Olimme tuolla tuloksella jossain luokan puolivälissä.





Jokeri-este






keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Ulkokausi täydessä vauhdissa

   Moikka. Nyt on ulkokausi käynnissä parhaimmillaan. Ypäjällä järjestetään Finnderby ja Pohjoismaiden mestaruudet. Lähden ehkä katsomaan niitä sunnuntaina, mutta ennen sitä minulla ei ole kyytiä. Tsemppiä kuitenkin kaikille, ketkä siellä kilpailevat! Ehkä me myös joskus pääsemme mukaan...

   Ulkokausi on pyörähtänyt meidän osaltamme ihan mukavasti käyntiin, ja olemme käyneet neljissä kilpailuissa: Tuusulan Derbyssä, Young Riders Eventissä, Ypäjän GP:ssä ja Ainossa.
   Sagan kanssa minulla on ollut etäisyysongelmia kisoissa, ja Ypäjällä otimme jopa hylyn! Onneksi edellisissä kisoissa teimme hyvän radan, mutta vikalle en taaskaan löytänyt ponnistuspaikkaa... No, uskon tämän vielä tästä tasoittuvan. Saga on myöskin niin innoissaan kun pääsee isolle kentälle hyppäämään, enkä saa oikein puolipidätteitä läpi.

   Edellisissä hyppytreeneissä sujui kuitenkin mallikkaasti Sagan kanssa, kun taas Zsaan kanssa ei mennyt hyvin. Olimme Zsaan kanssa 10 päivää Mikkelissä rippileirillä 7-17.6, jossa ratsastukset eivät oikein sujuneet. Kävimme pari kertaa maastossa, ja tein kerran vähän puomeja.

   Ulkokauden avasimme Tuusulan derbyssä 7.5, jossa hyppäsimme kahtena päivänä. Kilpailu järjestettiin Ratsastuskeskus Ainossa. Oli kyllä taas todella mukavat kilpailut!
   Ensimmäisenä päivänä 110cm ja 120cm, ja toisena päivänä 115cm tyyliarvostelulla. Ensimmäisenä päivänä Zsa hyppäsi nollat molemmissa luokissa ja nappasi sijoituksetkin. Sagan kanssa 110cm viimeinen este alas, täysin oma moka! 120cm oli sitten aikamoinen floppi... Saimme 4vp, vaikka suoritus olisi kyllä voinut päättyä pahmminkin..

  Kuvat on ottanut Heidi Lammi, tosi kivoja!













   Seuraava päivä meni todella hyvin! Luokka oli junioreille avoin 115cm tyyliarvostelulla. En ollut ennen mennyt tyyliarvosteluluokkaa. 
   Sagan rata oli taas vähän epätasainen, mutta saimme kuitenkin sijan 11. Zsa ylitti odotukset, ja menimme niin "tyylikkäästi" että saimme toisen sijan! Tämä oli toinen kerta kun otin Zsaan palkintojenjakoon. Zsaahan ei osannut oikein ensimmäisellä kerralla käyttäytyä, ja peruutti melkein okseriin... Mutta tällä kertaa palkintojenjako sujui hyvin ja heppa käyttäytyi, ei vaan malttanut seistä paikoillaan.

   Laaksolla menimme Sagan kanssa 110 ja 120, ja Zsan kanssa 110 ja 125. Molemmat sai sijan 110cm luokassa. Saga sai yhden alas 120cm, ja Zsaan kanssa saimme kaksi alas 125cm luokassa. Meidän ja samalla minun ensimmäinen 125cm luokka!

   Ypäjän GP:ssä hyppäsimme myös kaksi päivää. Molemmat 110 cm lauantaina nollilla. 120cm luokassa minulla oli Sagan kanssa etäisyysvirheitä mitkä johti hylkyyn. Zsa sai yhden turhan puomin sarjan A-osalta. Sunnuntaina päätimme että menen Sagan kanssa vain 110cm, nollilla mentiin ja sijoitus tuli. Zsa meni 120cm ja sijoittui neljänneksi!



   Viimeisimmät kilpailut olivat Ainossa 5.6. Saga meni 110cm tuloksella 0-4, koska mokasin viimeisen etäisyyden. Zsa 0-0 ja neljäs sija! Meidän piti mennä Tampereelle kisoihin 19.6, mutta luokka jonka olisin hypännyt siirrettiin maneesiin joten emme lähteneetkään.

   Ensi viikolla muutamme heppojen kanssa Hankoon.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Kysymyksiin vastaamista

Moikka! Elikkä meidän instagramilla on nyt yli 1000 seuraajaa! Sen takia pistin kysymyspostauksen käyntiin, ja saitte kysyä kysymyksiä. Tässä olisi nytten vastauksia. Postausta kuvittaa kuvia kahdesta edellisestä kilpailusta. Verryttelykuvat ovat Ypäjä Winter Showsta. Kolme ensimmäistä kuvaa ovat Ypäjä Spring Showsta, ja ne ovat ottanut Rosa Nykänen. Loput ovat Riders Innin 1-tason kilpailuista, missä hyppäsimme ekat 120cm luokat! Nyt kysymyksiin:





-Kuinka kauan olet harrastanut ratsastusta?
Aloitin joskus syksyllä 2008, en ole ihan varma, eli n 7 ja puoli vuotta.

-Millä tallilla Saga ja Zsa asuu? Asuvatko vielä Hangossa?
Tällä hetkellä mun valmentajalla, Uhkoilassa. Hangossa tulemme olemaan heinäkuussa.

-Kuinka kauan sinulla on ollut Saga?
Saga tuli meille toukokuussa 2014, eli kohta kaksi vuotta!


-Jännittääkö kisaaminen enää?
Riippuu kisoista ja luokista. Ennen radalle menoa kutittaa vatsanpohjaa. Isompia kisoja jännitän vähän aamulla ja jopa vähän edeltävänä iltana, ja joskus en oikein pysty nukkumaan öisin. 110cm luokat menevät jo niin hyvin, että niitä en oikein jännitä. SM:eissä viime vuonna jännitti niin että meinasin varmaankin pyörtyä!

Se, minkälaisen verkan saa, vaikuttaa paljon siihen että jännittääkö ennen radalle menoa.

-Minkä ikäisiä Saga ja Zsa ovat?
Saga on 11 vuotta ja Zsa 12.

-Minkä korkuisia ne ovat?
En tiedä tarkalleen niitten säkää, mutta luulen että Saga on noin 170cm. Zsa on sitten vähän pienempi, ehkä 167.

-Kuinka vanha olet?
Täytin helmikuussa 15.

-Mitä Saga on hypännyt?
Uskoisin, että jotain 130-135 luokkia.

-Koska sait ensimmäisen oman hevosen?
Tammikuussa 2014.

-Mitä tavoitteita sulla on heppojen kanssa?
Yritän päästä niin pitkälle kuin mahdollista! Olisi siistiä päästä maajoukkueeseen ja päästä kisaamaan KV kisoja.


-Milloin menit ensimmäisiin kisoihin?
Varmaan leirikisat vuonna 2009.

-Onko sinulta koskaan lähtenyt motivaatio?
Ei oikeastaan.

-Onko sinulla jokin motivaation lähde, jonka takia jaksat mennä eteenpäin vaikka olisi vaikeata?
Varmaankin meidän ainutlaatuiset hevoset! Ja kaikki ne kisat jotka ovat edessäpäin. Varsat motivoi myös, koska pääsen seuraamaan niiden tulevaisuutta ja joskus kisaamaan niillä. Myös vanhojen videoiden katsominen, sillä niistä huomaa kehityksen, vaikka ei siltä tuntuisikaan.

-Mitä tekisit/miten reagoisit jos joutuisit lopettamaan ratsastuksen?
Se olisi kauheata, sillä rakastan niin paljon tätä. En olisi yhtä iloinen. Tulisi hirveä ikävä hevosten selkään ja kisoihin. Istuisin varmaan päivät pitkät kotona ja mököttäisin. Yrittäisin hommata tieni takaisin ratsastuksen pariin!

-Kuinka korkeaa olet hypännyt suurimmillaan?
Ratana ehkä jotain 125-130, jossa jokin este on ollut 135-140.


-Mitä tekisit jos Sagan jalka menis?
Yrittäisimme saada sitä kuntoon. Jo se menee niin pahasti, ettei siitä enää saa urheiluhevosta, menee Saga siitostammaksi.

-Menetkö tänä vuonna SM?
En tiedä, aika näyttää. Voi olla että on meille vielä liian haastavaa tänä vuonna.

-Mihin sun freejumpit hävisi?
Ne ovat kaapissa, menen hetken normijalkkareilla.

-Kuinka korkeata olet hypänny jollain muulla hevosella kuin Sagalla tai Zsaalla?
Isalla ehkä 100-110.

-Voitko tehdä varustepostauksen heppojen kamoista?
Voin, mutta kaikkia kamoja en kyllä saa yhteen postaukseen, meillä on niin paljon :D. Katsotaan mitä keksin.

-Minkä tasoinen olit kun Saga tuli sinulle?
Olin kisoissa mennyt 90cm, ja kotona vähän isompaa. Tein varmaankin heB asioita.

-Mitä olet ajatellut tehdä ysin jälkeen?
Menen lukioon.

-Jos et olisi koskaan saanut Sagaa tai Zsaata, tai ylipäätään omaa hevosta, niin mitä luultavasti tekisit juuri nyt? Sillain ratsastuksen suhteen?
Harrastaisin jotain koiriin liittyvää, esim agilityä. Kävisin ratsastuskoulussa, ja yrittäisin löytää liikutettavia heppoja.

-Kuka on paras tuntiponi/hevonen minkä tiedät?
Ei tule mieleen, mutta joku semmoinen joka pystyy menemään haastavia juttuja osaavamman ratsastajan kanssa, sekä olla körisvällinen alkeisratsastajan opetellessa uusia asioita.

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Varsamme Pikku Myy

  Moikka. Ajattelin kirjoittaa teille vähän tarkemmin meidän omasta kasvatista, My Chocolatesta.
  Myyn emä on tamma Tatricia (Indoctro-Purioso). Päätimme astuttaa Isan sen jälkeen että sillä todettiin jännevamma, joka olisi pitänyt leikata.
  Orivalintaan en oikein vaikuttanut, vaan äitini valitsi oriiksi Diaradon (Diamant De Semilly-Corrado I). Diarado on syntynyt vuonna 2005, ja sen ensimmäiset jälkeläiset syntyivät vuonna 2008. Diaradon on huomattu jättävän kivoja jälkeläisiä, kuten myös isänsä Diamant de Semilly.


Kuva: Paul Schockemöhle

  Isa astutettiin vuonna 2014, ja viime vuonna, meidän iloksi, syntyi tammavarsa. Varsa oli pienehkö ja syntyi 27 toukokuuta, melkein kuukauden yli lasketun ajan.  Etenkin ensimmäisen varsan kohdalla tämä on varsin normaalia juuri kilparadoilta tulleilta tammoilta.

Juuri jaloilleen noussut Myy.

  Varsa oli alusta asti hyvinkin itsenäinen, ja näinollen häntä alettiin kutsua nimellä "Lilla My", eli suomennettuna Pikku Myyksi. Hän oli vauhdikas, ja otti laukka-pukki-pätkiä karsinassakin. Sitten kun oli hetken ahkeroinut niin maistui maito suurissa määrin, jonka jälkeen tulikin väsy.

Ensimmäisiä laukkoja ulkona

Seisominen ja syöminen on yliarvostettua, käyhän se paljon kätevämmin näin!
  Myy ei ole missään vaiheessa ollut arka, vaan alusta asti todella sosiaalinen, utelias ja rohkea! Kaikki uusi oli tutkittava perin pohjin. Parin päivän ikäisenä hän yritti jo syödä äitinsä väkirehuja. Laitumella lojuvat oksat olivat myös hyvää viihdykettä pikkuneidin mielestä.



  Kävin moikkaamassa Myytä kun tyttö oli ehkä kuukauden vanha. Vaikka olin vieras ihminen niin se tuli minun luokse. Välillä tuli vähän liiankin vauhdikkaasti, silloin kannatti suosiolla siirtyä sivuun sillä hänen seuraava teko olisi pukki ihmistä päin. Onneksi hän ei kyllä nyt isompana tee tätä.
  Erikoista oli se, ettei varsa ollut niinkään riippuvainen emästään, tai toisinpäin. Isa saattoi olla toisella puolella laidunta, kun itse rapsuttelin varsaa portilla. Myyllä oli ainakin silloin söpö tapa rapsuttaa takaisin, etenkin hiuksien kanssa leikkiminen oli hauskaa hänen mielestä!

Ihanat maisemat!

  Kun kävin Ruotsissa niin Myy pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan esteisiin. Vaaveli käyttäytyi niin rohkeasti ja uteliaasti!  Saa nähdä, minkälainen hyppääjä hänestä kuoriutuu.



Tukki oli Myyn mielestä kiinnostava ja jännittävä.

Niin nätti!




  Joulun meidän varsat saivat ensimmäistä kertaa tutustua toisiinsa maneesissa. Tämä oli varmaankin ensimmäinen kerta, kun Myy on nähty epävarmana! Hän haki tukea tarhasedän vierestä. 
  Varsoista on tullut todella hyvät kaverit. Myy on pomo, ja jos hän haluaa syödä Kimin ruoat niin hän todellakin yrittää ottaa ne. Kimi on niin kiltti, joten se antaa Myyn tehdä melkein mitä vaan... Ehkä se joskus vielä oppii kunnioittamaan muita.

Kaverukset




maanantai 15. helmikuuta 2016

Kilpailukauden avaus Ainossa


  Moikka! Tässä viimeaikoina on tapahtunut kaikenlaista. Hevoset muuttivat toiselle tallille, jossa viihtyvät tosi hyvin. Olemme käyneet myös koulutunneilla, Sannan estetreenien lisäksi. Saga toimii paremmin kuin koskaan, ja on todella hyvässä kunnossa! Zsan kanssa edistystä on myös tapahtunut, mutta on vielä pitkä matka edessäpäin!
  Lauantaina kävimme Järvenpäässä starttaamassa kauden ensimmäiset luokat. Kävimme Ratsastuskeskus Ainossa, mikä oli aivan mieletön paikka. Kaikki oli toimivaa ja tosi hienoa, aivan kuin olisi ulkomailla käynyt. Lauantaina menin molemmilla metrin luokat.


  Saga oli ensimmäisenä vuorossa. Emme ottaneet kovinkaan montaa verkkahyppyjä, sillä Saga tuntui todella hyvältä. Se oli kuitenkin aika innoissaan. Radalle mentäessä oli todella hyvä fiilis ja sama jatkui radallakin. Rata oli simppeli ja kiva, ei oikeastaan mitään hirveän vaikeaa. 
  Radalla Saga oli niin innoissaan. Saga teki hienoja hyppyjä. Toisessa vaiheessa ratsastin vähän aikaa, mikä riitti seitsemänteen sijaan, ja lähtiöitä oli kai yli 40! 
  Zsa oli vähän hermona. Verkassa se oli rauhallinen, jäi välillä vähän tyhjäksi kädelle. Radalle mentäessä se hirnui, mitä ei ole ennen tehnyt. Ensimmäisen esteen jälkeen se pääsi yllättämään, sillä en ollut varautunut siihen että se vetäisi pään alas ja pukittaisi. Nostin käden ylös, ja se lopetti. Seitsemännen esteen jälkeen se yritti samaa, mutta ehdin reagoida ajoissa. Nollat kuitenkin tuli.



  Sunnuntaiaamuna herätyskello soi kukonlaulun aikaan ja tallilta lähdimme hevoset kyydissä 7.45. Ajokeli oli huono, mutta perille päästiin. Zsa meni metrin ja kympin, Saga pelkän kympin. 
  Verkassa Z oli taas rauhallinen, juoksi kuitenkin vähän esteille. Kun olimme odottavina ratsukoina Zsa vähän pomppi, radalla se kuitenkin käyttäytyi. Rata oli taas kiva ja simppeli, arvostelulla 367.1. Zsa tuntui vahvalta, mutta kun katsoin videota jälkeenpäin niin ei näyttänyt. Yhden seitsemän askeleen välin tulin kahdeksalla, ja nypin muutenkin vähän liikaa lisäaskeleita. Olimme kuitenkin viidensiä.



  Kympissä Saga lähti lähtönumerolla 3. Ravasin vähän, jonka jälkeen kävelimme radan. Rata muistutti edellistä, mutta oli aikaluokka. 
  Verkassa Saga liikkui hyvin. Pientä vain ahdisti vähän, kun paljon hevosia liikkui sen ympärillä :D. Verkkahypyt onnistuivat hyvin, joten lähdin hyvillä mielin radalle. 
  Radalla Saga oli liekeissä taas kerran. Sagan kanssa pitää vähän sujua väleissä, muuten saamme helposti yhden askeleen liikaa. Sunnuntaina Saga sujui hyvin itsestään, ja saimme nollan ja nopean ajan. Menimme johtoon, mutta olimme lopuksi kolmansia! Hieno Saga!






  Zsaalla on Godignon Pessoa, ja sillä on nyt ollut ohja alemmassa kuolainrenkaassa. Kympin verkassa päätimme siirtää ohjan siihen keskimmäiseen, isoon renkaaseen. Silloin kuolaimeen tulee vähemmän vipua. Zsa ottaa silloin enemmän tuntumaa, mutta kun kuolain on alemmassa renkaassa Zsa saattaa välillä jäädä vähän turhankin tyhjäksi. 
  Verkassa Zsa oli hyvä. Vaikka olin ajemmin vähän epäillyt radalle lähtöä, niin olen iloinen siitä että menimme hyppäämään sen! Zsa oli paljon parempi. Nollat tuli.


  Viikonlopusta jäi hyvä mieli. Toivottavasti seuraavat kisat menevät yhtä hyvin. Saga pääsee ehkä jo hyppäämään jonkun isomman luokan. Zsa taitaa pysyä pienemmissä niin kauan, että löydämme yhteisen sävelen. Uskon kyllä, että toimimme jo kesällä paremmin yhdessä, pitää vain treenata! 

  Hyviä treenejä ja kisoja teille!